ELLILÄN SUKU MUKANA SUOMEN ITSENÄISYYSTAISTOISSA

Artikkelissa määritellään ensin sota-aikaan liittyviä käsitteitä ja sitten raapaistaan Ellilän suvun ja Suomen itsenäisyystaistelun yhtymäkohtia.

Suomen Jääkäriliike

Jääkäriliike oli Suomen miesylioppilaiden piireissä vuoden 1914 loppupuolella käynnistynyt aloite sotilaskoulutuksen hankkimiseksi päämääränä Suomen aseellinen irrottaminen Venäjästä. Näissä puitteissa toimitettiin kyselyjä sekä Ruotsiin että Saksaan sotilaskoulutuksen aloittamiseksi. Saksa lupautui kouluttamaan 2. helmikuuta 1915 Pfadfindereitä Suomen armeijaan. Helmikuun 25:ntenä 1915 aloitti 55 suomalaista miestä koulutuksen Saksassa ja pian lukumäärää lisättiin 200 mieheen. Kaikkiaan Saksassa koulutettiin vajaa 2000 miestä jääkäreiksi.

Vasemmalla alapuolella on karttakuva Suomen etappireiteistä. Kartasta löytyy merkintä kunnasta Simo, jonka eteläpuolella reilun 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsi Veskan etappitalo, josta lisää myöhemmin.
Oikealla alapuolella on kuva tyypillisestä jääkäristä 1910-luvun puolivälissä.

Jääkäri

Jääkäri tarkoittaa kevyesti aseistettua ja tietyllä tavalla erikoisvarusteltua liikkuvaa jalkaväkisotilasta, joka suorittaa yleensä tiedustelua ja hyökkäyksiä vaikeakulkuisessa maastossa.

Lotta Svärd järjestö

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoisuuteen perustunut maanpuolustustyön tukijärjestö, joka toimi virallisesti vuosina 1920–1944. Naisten maanpuolustustoimintaa oli pienimuotoisena käynnissä jo ennen suojeluskuntien perustamista 1910-luvulla.
Sääntöjä ja yhdistysmuotoja alettiin luoda vuoden 1918 lopulla. Nimensä yhdistys sai J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runosta Lotta Svärd.

Simon Kahakka

Simon kahakka tapahtui Saksasta käsin toimineiden jääkäriliikkeen miesten sekä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten välillä, kun jääkärit ilmiannettiin heidän ollessaan majoittuneina Simon Maaninkajärven Yliojalla olevassa niittysaunassa 11. joulukuuta 1916. Jääkärien ja viranomaisten välillä käytiin noin neljä tuntia kestänyt piiritys ja tulitaistelu, jonka jälkeen jääkärit pakenivat.

Kahakkaan osallistuneista jääkäriliikkeen miehistä useimmat olivat Saksasta komennettuja etappijääkäreitä. Heidän tarkoituksensa oli mm. ottaa yhteyttä sosiaalidemokraattien johtomiehiin Suomessa ja värvätä jääkäripataljoonaan uusia miehiä.

Kahakassa kaatui yksi ja haavoittui kolme jääkäriä. Kaksi jääkäriä jäi vangiksi. Pidättäjistä kaksi haavoittui. Kahakassa kaatunut Armas Lyytikäinen puolestaan oli jääkärirekryytti, vasta matkalla koulutukseen Saksaan.

Simon kahakka oli ensimmäinen Suomen maaperällä käyty taistelu suomalaisten ja venäläisten välillä Suomen sodan jälkeen. Tältä pohjalta sitä on pidetty jopa Suomen aseellisen itsenäisyystaistelun alkuna.

Alla olevassa kuvassa on niittysaunan sijasta nykyinen jääkärikämppä.

Veskan etappitalo Kuivajoella

Suomen Jääkäriliikkeen piirissä vuosi 1915 oli kiireistä aikaa etappireittien, tukipaikkojen ja niiden luotettujen hoitajien etsimisessä. Yksi läntisen etappireitin tukipaikasta oli Veskan kruununtorppa Kuivajoen varressa Kuivaniemellä ja sitä emännöi Fiia Sanaksenaho. Hänen muistokseen on pystytetty Veskaan, Oijärven maantien varteen muistopatsas nimeltään ”Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta”. Santarmit ja poliisit vangitsivat hänet myöhäissyksyllä 1916 ja passittivat Oulun vankilaan. Hän ja hänen kälynsä vapautuivat Venäjän punavallankumouksen yhteydessä keväällä 1917.

Näistä tapahtumista juontaa juurensa Erkki Paason kirjoittama näytelmä ”Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta”, jonka Seija Aho dramatisoi ja ohjasi 1990-luvun lopulla. Näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran kesällä 1999 Ellilän Sukuseura r.y 9:nnen toimikausikokouksen yhteydessä ja viimeisen kerran Veskan jääkärietappitalon pihalla vuonna 2002 valtakunnallisten kotiseutupäivien jääkäriretken yhteydessä.
Näytelmän sisältö liittyy Suomen itsenäisyyspyrkimyksien tapahtumiin ja näytelmän nimi taas myöhemmän ajan Lotta Svärd järjestöön.

Alla oleva kuva on Heikki Paason arkistosta: Jääkärijuhlaporttikuva Veskan etappitalosta vuoden 1985 tienoilla.

Ellilän suvun jääkäriajan sankareita

Kaikkia Ellilän suvun jääkäriajan sankareita on mahdotonta tässä yhteydessä esitellä, heitä on kuitenkin sen verran, ettei aika eikä tila riitä.
Alla esitellään kaksi Ellilän suvun sankaria, joista on jotakin tietoa säilynyt.

Viktor Walfrid Ellilä, s.29.7.1897, k. 10.4.1974

Torniolaisia etappimiehiä ja salaisen postin kuljettajia. Vasemmalta Walfrid Ellilä, Arvi Aikomus, Vilho Jääskeläinen.

Walfrid Ellilä oli jo varsin nuorena mukana rohkeiden patrioottien aktivistien toiminnassa (Tornion etappi).

Hän oli mukana vapaussodassa, toimi aikoinaan suojeluskunta-järjestön palveluksessa (aluepäällikkönä) ja osallistui viime sotien puolustustehtäviin ollen sotilasarvoltaan kapteeni (1942).

Iivari Johannes Ellilä,
s.1.12.1892, k.10.4.1918

Pekka Ellilän isoisän nuorempi veli Iivari Ellilä.

Valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta 1913.
Pääsi välittömästi opiskelemaan Aleksanterin Yliopistoon Helsinkiin.

Vuoden 1914 joululomalle Kuivaniemeen hän ei tullut. Hän oli matkustanut Tornion kautta Saksaan ollen siellä helmikuun lopussa 200 ensimmäisen koulutettavan joukossa.

Ylennettiin kapteeniksi Libaussa,
palasi 25.2.1918 Vaasaan jääkärien pääjoukon mukana.

Kaatui 18.4.1918 Vesilahdella ja on haudattu Kuivaniemen kirkon viereen.

Print Friendly, PDF & Email