Toimikausikokous nro 9, 31.7.1999 Kuivaniemi

Tämä artikkeli käsittelee 9. toimikausikokouksen kulkua.

Yhdeksäs toimikausikokous pidettiin 31.7.1999 Kuivaniemen yläasteella. Valmistellessaan kokousta johtokunta päätti, että ”Nuotioillan järjestelyistä vastaa `Kari Ellilän äijät´”.
Osanottajia kokouksessa oli 89 henkilöä. Puheenjohtaja Pekka Ellilä esitti avauspuheensa päätteeksi myös Riitta Jallinojan ja Gunvor Ellilän tervehdykset. Erkki Vakkuri esitti Kuivaniemen kunnan tervehdyksen.
Aage Ellila esitti norjalaisten vieraiden ja Ingrid Bodin norjalaisten sukulaisten tervehdyksen.
Kokouksen päätyttyä saatiin ihailla lavatanssin 100-sarjan suomenmestariparin Matti Ellilän ja Eila Niskalan tanssiesitystä.

Erkki Paaso alustaa kirjoittamansa näytelmän taustaa: ”Historioitsijat eivät ole antaneet todellista kuvaa jääkäriliikkeen aikaisista toimista Kuivajoella 1916-1917. Tämä johtuu siitä, että jääkäri Väinö Vainio ei ollut Simon Kahakan edellä eikä sen aikana etappipaikallaan Veskan jääkärietappitalossa, vaan oli perustamassa Pohjoista etappireittiä. Tässä tehtävässä hän joutui aseelliseen taisteluun Maaninkajärven saunalla. Jääkärimajuri Jarl Wegelius tutkiessaan jääkäreiden toimia Pohjois-Suomessa vapaussodan jälkeen ei käynyt Kuivajoella kuulemassa paikallisia asukkaita. Näistä syistä heistä kumpikaan ei tiennyt, mitä Kuivaniemellä tuolloin tapahtui, ja heidän ansiokkaat historian kerrontansa jäivät tältä osin puutteellisiksi. Tämän vuoksi kirjoitin kotiseutua ja sukuammekin koskevan näytelmän nimeltä Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta. Tämän käsikirjoituksen annoin sukuseuran esimiehelle Pekka Ellilällä ja sanoin: Lueppa tuo kässäri ja mieti, olisiko sille sukuseuralla käyttöä. Selvennykseksi sanottakoon, että Kuivaniemen lottien ensimmäiseksi kuivaniemeläiseksi lotaksi nimetty Maria Sofia Sanaksenaho ei kuulu sukuumme. Hän oli jääkärietappitalo Veskan emäntä. Luettuaan tekstin esimies sanoi, että sukuseuran sääntöjen mukaan näytelmä on toteutettavissa ja tulisi toteuttaa. Niin kuin sitten tapahtuikin. Koko talvi 1998-1999 ja vielä kesä uurastettiin näytelmää harjoitellen.”

Näyttelijät, joista 17 on Ellilän sukuseuran jäsentä. Edessä oikealla istuu ohjaaja Seija Aho.

Kuva on otettu Oulussa Raatin vanhassa suojeluskuntatalossa. Kuvaaja Pentti Soini, kuvassa äärimmäisenä vasemmalla. Kuvan omistaa Ellilän sukuseura. Takarivissä Norppa –kvartetti, joka esitti näytelmään kuuluneet laulut.

Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta-näytelmän ohjasi Seija Aho. Eräässä lehtiartikkelissa kerrotaan hänen sanoneen: ”Siinä on historia säilynyt aika puhtaana.” Esitystä täydensi kuivaniemeläinen lauluyhtye ”Norppa-kvartetti” esittämällä näytelmään kuuluneet laulut. Näytelmän tuottaminen antoi johtokunnan työskentelyyn oman lisänsä. Koko toimikaudella 1995-1999 se kokoontui 10 kertaa, kun normaalisti niitä kertyi tuskin puolta. Ulkoilmaesityksiä varten yhdessä kotiseutuyhdistyksen kanssa rakennettiin n. 150 katsojalle siirrettävä katsomo. Rekvisiitta saatiin kokoon suurin piirtein omin voimin, mutta sponsoreitakin tarvittiin. Koska ohjaaja oli kansalaisopiston palkkaama, piti näyttelijöiden olla kansalaisopiston oppilaina. Heidän kurssimaksunsa suoritti sukuseura. Kuivaniemen kunta antoi näytelmän toteuttamiseksi 1000 markan avustuksen. Johtokunta päätti, että kunniavieraiksi näytelmää katsomaan voidaan pyytää vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön puheenjohtaja maaherra Eino Siuruainen ja Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistys ry:n Oulun osaston puheenjohtaja Reijo Sallinen; kutsut kahdelle. Näiden lisäksi päätettiin vielä kutsua Veskan jääkärietappitalon nykyiset omistajat ja jääkäriliikkeen johtohahmon poika opetusneuvos Eero Kokko.

Vaikka Pekka Ellilä toimi pääorganisaattorina, niin johtokunta nimesi keskuudestaan hanketta edistämään näytelmässä esiintyneet Kauko Ollikaisen ja Matti Ellilän. Ensimmäinen esitys oli sukuseuran yhdeksännen toimikausikokouksen yhteydessä. Näytelmän vuoksi toimikausi-kokouksen ohjelma poikkesi totutusta myös siinä, että perinteisesti seppeleet laskettiin sankariristille ja Iivari Ellilän haudalle, mutta näiden lisäksi myös jääkäriliikkeen muistomerkille Veskaan. Sinne seppelpartion suorittivat Antti Ellilä, Kauko Ollikainen ja Eeva Paaso. Näytelmää esitettiin kaikkiaan seitsemän kertaa: niistä yhden kerran Iissä ja samoin kerran Oulussa Raatin entisessä suojeluskuntatalossa. Viimeinen näytös oli Veskan jääkärietappitalon pihalla vuonna 2002 valtakunnallisten kotiseutupäivien jääkäriretken yhteydessä. Näytelmän ohjaaja antoi tunnustuksen sukuseuran esimiehelle onnistuneesta organisaation vetämisestä. Sukuseura ahkeroi tämän näytelmän kanssa viidettä vuotta.

Näytelmää kävi katsomassa n. 1500 ihmistä. Se kysyi paljon voimavaroja, mutta esimiehellä riitti ajatusta muuhunkin toiminnan hoitamiseen. Pitkälti hänen henkilökohtaiseksi panoksekseen on laskettava se, että harjoituskaudella näyttelijöiden viihtyvyys ja hyvinvointi säilyivät.

Toimikausikokouksen yhteydessä myytiin sukuluetteloa, pöytästandaaria, yhteiskuvia ja aikaisempiin toimikausikokouksiin laadittuja esitelmiä.

Pitääkseen sukuseuran jäsenyyden voimassa, oli jäsenmaksua maksettava joka vuosi 25 markkaa. Olavi Ollikaisen esityksestä sukuseuran jäsenmaksuksi päätettiin 100 markkaa/4 vuotta. Tällä muutoksella vähennettiin työtä ja kirjanpidon kuitteja.

Ellilän sukuseura on jokaisen toimikausikokouksen yhteydessä kirkonmenojen jälkeen kunnioittanut sankarivainajia laskien patsaalle havuseppeleen sekä kukkalaitteen jääkärikapteeni Iivari Ellilän sankarihaudalle.
Vuonna 1999 laskijat vasemmalta Jorma Ellilä, Pekka Ellilä ja Matti Ellilä.

Valokuvannut Ritva Koskela

Print Friendly, PDF & Email