Ajatus sukutuotteista syntyy

Pohjois-Norjan Altan 1967 toimikausikokouksessa valitun johtokunnan pitäessä kokousta 25.4.1968 Niskaloitten kodissa Helsingissä, tuli esille ajatus suvun hallussa olevien vanhojen esineitten tallentaminen. Paikkaa, johon näitä tallennettaisiin ei seuralla ollut. Toivo Ellilän tiedossa oli, että Tiironkarilla Ellilän taloilla on yhteinen venevalkama. Hänen esityksestään johtokunta päätti pyrkiä saamaan maa-alueen sukuseuran hallintaan. Ajatuksena oli mahdollisten omistussuhteitten muutoksen sattuessa turvata ainakin vähäisen, esi-isien asuman maa-alueen jääminen suvun yhteiseen, mm. sukukokousten käyttöön. Myös vanhoille esineille, mikäli niitä saadaan kerättyä, tulisi olla yhteinen säilytyspaikka. Seuran historiassa tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu, toisin sanoen sukuseura ei ole hankkinut muualtakaan kiinteää omaisuutta tätä varten.

Kuitenkin tämä ajatus lienee seuran historiassa ensimmäisiä viittauksia, joiden voidaan katsoa koskettavan sukutuotteisiin liittyvää toimintaa.

Ensimmäiset sukutuotteet: Pöytäviiri ja Isännänviiri

Olavi Ellilä esitti Tauno Ellilän ja Erkki Paason kannattamana kokkopuheessaan 1973, että ryhdyttäisiin hankkimaan suvun muistomerkki ja pöytäviiri. Kolmannessa toimikausikokouksessa vuonna 1975, esitelmöidessään puumerkeistä, Erkki Paaso esitti myös harkittavaksi oman viirin hankkimista sukuseuralle. Niinpä Pekka Ellilä ja Erkki Paaso käynnistivät isännänviirin ja pöytäviirin suunnittelun 1970-luvun lopulla.
Seuraavaan toimikausikokoukseen mennessä seuran johtokunta hyväksyi kuivaniemeläisen taiteilijan Erkki Lehtolan suunnitteleman viirin. Tästä käytettiin nimitystä standaari eli pöytälippu.
Ensimmäiset standaarit luovutettiin vuoden 1979 toimikausikokouksessa Tauno Ellilän ja Toivo Ellilän leskille, Erkki Lehtolalle sekä kunnanjohtaja Arto Lamminmäelle.

Sukuseuran muistolaatta, paljastus 1979

Olavi Ellilän kokkopuheessa 1973 esittämä ajatus suvun muistomerkistä toteutui myös vuoden 1979 sukutapaamisessa.

Neljännen toimikausikokouksen 1979 päätyttyä osanottajat siirtyivät Tiironkariin Ellilän kantatilan aitan luokse, missä paljastettiin suvun muistolaatta. Sen oli suunnitellut myös Erkki Lehtola.
Laatan paljasti ja paljastuspuheen piti silloinen sukuseuran esimies Eila Niskala.
Tämä sukutuote kuuluu sarjaan kiinteä muistomerkki ja on sarjassaan ainutlaatuinen.

Vasemmalla on sukuseuran 20-vuotishistoriikin kansikuva ja oikealla muistolaatan valokuva vuodelta 2021.

Nyttemmin vuonna 2021 muistolaatta siirrettiin, suvun kantatilan siirryttyä suvun ulkopuoliseen omistukseen, Adolf Ellilän kotitalon raunioiden tuntumaan Aatenkartano nimisen tilan alueelle, jonka omistaa seuran hallituksen 2019-2023 jäsen Anne-Marie Ellilä. 

DVD Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta

Seuraava teksti on suora lainaus Erkki Paason kirjoittamasta Ellilän Sukuseura r.y. historiikista.

”Historioitsijat eivät ole antaneet todellista kuvaa jääkäriliikkeen aikaisista toimista Kuivajoella 1916-1917. Tämä johtuu siitä, että jääkäri Väinö Vainio ei ollut Simon Kahakan edellä eikä sen aikana etappipaikallaan Veskan jääkärietappitalossa, vaan oli perustamassa Pohjoista etappireittiä. Tässä tehtävässä hän joutui aseelliseen taisteluun Maaninkajärven saunalla. Jääkärimajuri Jarl Wegelius tutkiessaan jääkäreiden toimia Pohjois-Suomessa vapaussodan jälkeen ei käynyt Kuivajoella kuulemassa paikallisia asukkaita. Näistä syistä johtuen heistä kumpikaan ei tiennyt, mitä Kuivaniemellä tuolloin tapahtui, ja heidän ansiokkaat historian kerrontansa jäivät tältä osin puutteellisiksi. Tämän vuoksi kirjoitin kotiseutua ja sukuammekin koskevan näytelmän nimeltä Kuivaniemen Ensimmäinen Lotta. Tämän käsikirjoituksen annoin sukuseuran esimiehelle Pekka Ellilällä ja sanoin: ”Luepa tuo kässäri ja mieti, olisiko sille sukuseuralla käyttöä”. Selvennykseksi sanottakoon, että Kuivaniemen lottien ensimmäiseksi kuivaniemeläiseksi lotaksi nimetty Maria Sofia Sanaksenaho ei kuulu sukuumme. Hän oli jääkärietappitalo ”Veskan” emäntä. Luettuaan tekstin esimies sanoi, että ”sukuseuran sääntöjen mukaan näytelmä on toteutettavissa ja tulisi toteuttaa.” Niin kuin sitten tapahtuikin. Koko talvi 1998  1999 ja vielä kesä uurastettiin näytelmää harjoitellen. Lähes kokonaan sukuseuran jäsenten voimin toteutettu näytelmä oli niin paljon aktiviteettia vaativa, että omistan sille tässä historiikissa huomattavan osan.”

Lottatoiminta Kuivaniemellä alkoi, kun joukko naisia kokoontui Mursun taloon. Siellä perustettiin toimikunta, johon jäseniksi tulivat emäntä Maria Mursu, kirkkoherran rouva Anna Kortekangas, rouva Hanna Laitinen ja neiti Iida Jääskö. Heidän tehtäväkseen tuli käynnistää keräystyö, jolla hankittiin ruokaa, villoja ja rahaa taisteluihin osallistuneitten auttamiseksi. Ruokapula oli tosiasia, mutta esim. Iida Jääskön hevosella Jokikylään tekemä keräysmatka tuotti elintarvikkeita. Kuivaniemeltä osallistui vapaussodan aikana ”lottatyöhön” Fanni Ellilä (myöh. Kiuttu).

Lotta Svärd ry:n Kuivaniemen paikallisosaston perustava kokous pidettiin 7.3.1920.
Perustajajäsenet olivat Hanna Laitinen, Aino Vakkuri ja Aino Rauma.

Jääkärietappitalo Veskan emännän Maria Sofia Sanaksenahon haudalle Kuivaniemen lotat pystyttivät muistopatsaan 26.3.1939. Samalla lotat antoivat Veskan emännälle hänen ansaitsemansa arvonimen.

Näytelmän on Erkki Paason käsikirjoituksen pohjalta ohjannut ja dramatisoinut Seija Aho. Näyttelijöistä suurin osa on Ellilän sukuseuran jäseniä.

Kantaesitys on ollut Kuivaniemen nuorisoseuran talossa 1.8.1999.

 

Ellilän Sukuseuran 20- ja 50-vuotishistoriikit, vuodelta 1983 ja 2013

Seuraavassa on suora lainaus Erkki Paason historiikin esipuheesta.

”Ellilän Sukuseuran toimikausikokous 23.7.2011 antoi tehtäväkseni laatia historiikki sen puolivuosisataisesta toiminnasta. Alkuun päästäkseni kaivoin esiin tekemäni sukuseuran 20-vuotishistoriikin. Silloin työ tehtiin kirjoituskoneella ja monistaen. 30 vuoden kehitys on tuonut käyttöön kotitietokoneet. Yhtenäisemmän historiikin aikaansaamiseksi katsoin aiheelliseksi kirjoittaa alkuun 20- vuotis historiikki uudelleen tietokoneella pienin korjauksin ja lisäyksin.

Todettakoon aluksi, että moni vapaaehtoisjärjestö on väsynyt ja uinahtanut muistojen joukkoon, ennen kuin se on saavuttanut näin merkittävän iän kuin Ellilän sukuseura ry. on nyt saavuttanut. Tämän saman asian totesi jo 10 vuotta sitten sukuseuran silloinen esimies Pekka Ellilä avatessaan 40-vuotis juhlakokousta. Tällaiseen ikään pääseminen on vaatinut toimeliaita ja asialle antautuneita vastuuhenkilöitä. Ennen kaikkea tässä seurassa suvun esimies, joka toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Puheenjohtaja ei yksin pysty seuran asioita hoitamaan ja viemään eteenpäin, ellei seuralla ole asiansa osaava ja asemansa tietävä sihteeri. Luonnollista on, että hallitukseen valitut jäsenet toimivat muulloinkin kuin puheenjohtajan koollekutsumassa yleisessä kokouksessa. Yhdistyksen menestys riippuu myös tavallisten rivijäsenten aktiivisuudesta. Heidän tulee ”piiskata” vetovastuussa olevia toimimaan. Tässä on kuitenkin muistettava, että ”Ei kukkokaan käskien laula.”

Vasemmalla on 50-vuotishistoriikin ja oikealla 20-vuotishistoriikin kansikuva.

DVD Aikamatka

Aikamatka näytelmä kuuluu kategoriaan: Suomenkieliset historialliset näytelmät 2010-luvulla.
Kuivaniemen Roolinvaihtajat ja Pelimannit kunnioittivat satavuotiasta Suomea esittämällä Erkki Paason kirjoittaman ja Sanna Kluukerin ohjaaman näytelmän Aikamatka 1901 – 1918 Kuivaniemi tsaarinvallasta tasavallaksi.

Venäläiset Rajavartioston osastot yltävät jo Kuivaniemeen ja ympäristökuntiin.

Valtiopäivämies Ahmavaara matkustaa maanpakoon Ruotsiin. Suurlakko vauhdittaa asukkaiden antipatiaa keisarivaltaa kohtaan.

Kuivaniemeltä ja muualta Suomesta lähtee miehiä pohjoiseen metsätöihin.
Sen jälkeen heistä ei kuulu mitään. Samoihin aikoihin kylvetään siemen, josta myöhemmin itää kasvualusta Kuivaniemellä Lotta-järjestölle.

Näytelmässä on mukana Ellilän sukuseuran jäseniä.

Sukuseuran vanttuut

Sukuseura on järjestänyt 2000-luvulla sukuseuran vanttuiden kutomiskilpailun.
Kilpailun voitti Sirkka Raappana. Vanttuut voi hankkia tilaustyönä. Niitä ei ole valmiina varastossa.

Vanttuissa on suvun puumerkki ja niiden maiden lippujen värit, joissa suvun jäseniä asuu.

Pinssi

Toimikauden 2015-2019 aikana, lähinnä puheenjohtaja Markku Toivolan aloitteesta, suunniteltiin sukuseuran tunnuksellinen pinssi. Sen ydinajatus on korostaa yhteisöllisyyttä yhteisissä sukuseuran tapaamisissa.

Sukuseuran pinssi saatiin sukuseuran tuotteisiin vuonna 2017. Pyöreän pinssin keskellä on suvun puumerkki sekä teksti ”Ellilän sukuseura ry Kuivaniemi 1598”.

Pahvikortti ”Tervehdys suvun juurilta”

Näitä kuvia on kertynyt vuosien mittaan varastoon lähes 200 kappaletta.

Seuran hallituksen sukutuotevastaavat: Irja ja Merja ehdottavat, että näitä ei laiteta myytäviin sukutuotteisiin, vaan arkistossa olevat jaetaan esim. seuraavan sukukokouksen yhteydessä halukkaille.

Print Friendly, PDF & Email