sukuseuratoiminta – mitä se on ?

Tällä sivulla käydään läpi sukuseuratoimintaan liittyviä käsitteitä

Mikä on sukuseura

Sukuseura on luonnollisten henkilöiden tietyn suvun historian tutkimista varten perustettu organisaatio, jota myös yhdistykseksi kutsutaan. Yhdistyksen toimintaa Suomessa ohjaa yhdistyslaki, sillä pitää olla vähintään kolme (3) perustajajäsentä, aatteellinen tarkoitus, ja sen toiminnan tulee olla pysyvää. Tässä yhteydessä aatteellisuus tarkoittaa sitä , että yhdistyksen toimintaa ohjaa tietty idea.
Ellilän Sukuseura r.y:n toiminta-ajatus on kuvattu sukuseuran säännöissä, jotka Suomen Valtion Patentti- ja Rekisterihallitus on hyväksynyt.
Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Sitoumuksista vastaa vain yhdistys itse, ei sitoumuksen allekirjoittanut henkilö eivätkä jäsenet. Suomessa on yhdistysrekisterissä noin 127 000 yhdistystä. Myös ulkomaalaiset voivat Suomessa olla yhdistyksen toiminnassa mukana, mutta yhdistyksen puheenjohtajalla pitää olla asuinpaikka Suomessa.

Yhdistyksen jäsen

Yhdistyksen jäsenyys syntyy, kun henkilö on itse perustamassa yhdistystä ja liittyy samalla siihen jäseneksi tai yhdistys hyväksyy hakijan jäsenhakemuksen jo olemassa olevaan yhdistykseen. Jäseneksi liittämiseen tarvitaan aina asianomaisen suostumus. Yhdistys on itsenäinen päättäjä käsitellessään jäsenhakemuksia. Yleensä yhdistyksen säännöissä on määritelty, mitkä ehdot täyttävä hakija voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Olennaista on, että yhdistyksen jäsenyyttä haluava on ilmaissut halunsa liittyä yhdistykseen. Lain mukaan jäsenen hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus, ellei yhdistyksen säännöissä määrätä muuta. Yleensä yhdistys hyväksyy jäsenikseen kaikki halukkaat. Hylkäävä päätös on aina lopullinen, muutosoikeus on vain yhdistyksellä itsellä. Hylkääviin päätöksiin ei tarvitse esittää perusteluita.

Yhdistyksellä voi olla jäseniä, joilla on erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia:

  • Varsinaisella jäsenellä on kaikki oikeudet ja velvollisuudet.
  • Kunniajäsen on yleensä yhdistyksen kokouksen kutsuma, yhdistyksen toimintaa ansiokkaasti edistänyt henkilö. Kunniajäsenellä on yleensä läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta, ei myöskään jäsenmaksuvelvoitetta.
  • Kannatusjäsen on jäsen, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Jäsenellä on yleensä läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta. Kannatusjäsenet ovat usein yhteisöjä.

Yhdistykseen liitytään täyttämällä jäsenhakemuslomake (postitettavana paperiversiona tai sähköisesti internetin kautta), lisäedellytyksenä on sukulaisuusehdon täyttyminen, toisin sanoen jäsenyyttä hakeva henkilö täytyy löytyä seuran Sukujutut rekisteristä. Ellei löydy, hakijan pitää ilmoittaa esipolvet seuran Sukujutut rekisteriin ennen kuin hänen hakemuksensa voidaan hyväksyä. Hakemus osoitetaan yhdistyksen hallitukselle.

Useimmat yhdistykset pyrkivät siihen, että niiden jäsenet pysyvät jäseninä mahdollisimman kauan.
Jäsenenä oleminen on mielekästä silloin, kun yhdistys on hyvin johdettu ja sen toiminta on sellaista, johon jäsen haluaa sitoutua. Hyvä yhdistys tarjoaa jäsenilleen tilaisuuksia osallistua aktiivisesti ja mahdollisuuksia hyödyntää toiminnassa omaa osaamistaan. Jäsenyyden päättyminen voi tapahtua siten, että jäsen itse eroaa, yhdistys erottaa jäsenen, jäsen kuolee tai yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenellä on oikeus äänestää tilanteessa, jossa käsitellään hänen erottamistaan.

Yhdistyksen jäsenen oikeuksia

  1. Oikeus käyttää päätösvaltaa yhdistyksessä
    Yhdistyksen jäsenellä on oikeus käyttää päätösvaltaa yhdistyksen kokouksissa ja äänestyksissä ja vaikuttaa tällä tavalla yhdistyksen toimintaan.
    Yhdistyksen säännöissä nämä oikeudet voidaan evätä joiltakin jäsenryhmiltä (esim. kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta).
    Yhdistyslain mukaan jäsenen oikeus käyttää päätösvaltaa on rajoitettu silloin, kun käsiteltävänä on jäsenen ja yhdistyksen välinen sopimus tai muu asia, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yhdistyksen kanssa. Tällaista asiaa käsiteltäessä jäsen ei saa äänestää eikä tehdä asiasta päätösehdotuksia. Laissa on erikseen määrätty, että jäsen ei ole esteellinen äänestämään itseään koskevassa erottamisasiassa. 
  1. Oikeus säilyttää säännöissä mainitut ”erityiset edut” (Yhdistyslaki 33§)
    Esimerkiksi yhdistyksen vanhemmilta kunniajäseniltä ei voida poistaa sääntömuutoksen yhteydessä heillä jo olleita etuja.
    Uusia sääntöjä voidaan soveltaa vain sääntöjen hyväksymisestä lähtien otettuihin kunniajäseniin.
  1. Oikeus säilyttää yhdenvertaisuus (Yhdistyslaki 33§)
    Yhdistyksen päätös, joka sisällöltään tai tekotavaltaan loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta, on mitätön. Esimerkiksi äänioikeutta kokouksessa ei voi poistaa jäseniltä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua, mikäli yhdistyksen säännöissä ei ole näin määrätty.
  1. Oikeus saada koolle yhdistyksen kokous
    Jäsenellä on oikeus vaatia yhdistyksen sääntömääräinen koollekutsuminen, ellei hallitus ole sitä jostain syystä tehnyt. Jäsenellä on myös oikeus vaatia hallitukselta yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koollekutsumista (vaatimuksen takana tulee olla 1/10 yhdistyksen jäsenistä, ellei säännöissä ole muuta mainintaa).
  1. Oikeus pysyä jäsenenä
    Jäsenellä on oikeus pysyä yhdistyksen jäsenenä, ellei häneen voida soveltaa laissa tai säännöissä mainittuja erottamisperusteita.
    Lain (Yhdistyslaki 14§) mukaan jäsen voidaan erottaa, jos hän
    • on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut (yleensä ei ole maksanut jäsenmaksua)
    • on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
    • ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden.

    Erottamisen suorittaa yhdistyksen kokous, ellei erottamista ole säännöissä annettu hallituksen tehtäväksi. Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta säännöissä määrätyn ajan (Yhdistyslaki 15 §). Jäsenen erottaminen on kirjattava hallituksen tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

  1. Oikeus erota yhdistyksestä, milloin haluaa
    Eroaminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittävästi (Yhdistyslaki 13 §). Eroamisen syytä ei tarvitse mainita.
  1. Oikeus saada yhdistykseltä palveluja
    Yhdistyksen toimialasta riippuu, mitä palvelut ovat.
  1. Oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin
    Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua yhdistyksen jäsenluettelotietoihin. Jokaisella jäsenellä on myös oikeus tutustua kaikkien jäsenten nimi- ja kotipaikkatietoihin (Yhdistyslaki 11 §) sekä kaikkiin hänestä itsestään yhdistyksen jäsenluetteloon tallennettuihin tietoihin (Yhdistyslaki 11 § ja henkilötietolaki). Jäsenellä on myös oikeus saada nähtäväkseen yhdistyksen kokouksen pöytäkirjat. Jäsenellä ei ole lakisääteistä oikeutta saada nähdäkseen hallituksen tai erilaisten työryhmien kokousten pöytäkirjoja. Yhdistys voi itse päättää, miten avoimia näiden elinten pöytäkirjat ovat.
  1. Oikeus tehdä aloitteita
    Yleensä yhdistysten säännöissä on määritelty, miten ja milloin jäsen voi tehdä aloitteita yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi.

Yhdistyksen jäsenen velvollisuuksia

Oikeuksien lisäksi yhdistyksen jäsenellä on myös velvollisuuksia yhdistystä kohtaan. Jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistyksen sääntöjen mukaiset maksut, olla vahingoittamatta huomattavasti yhdistystä menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella ja täyttää yhdistyksen säännöissä mahdollisesti määrätyt tehtävät. Jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista, ja on muistettava, että liityttyään on sitoutunut edistämään yhdistyksen arvojen mukaista toimintaa. Jäsenellä ei ole lakisääteistä velvollisuutta asettua ehdokkaaksi luottamustehtävään tai vastaanottaa luottamustehtävää. Ehdokkuudesta voi aina kieltäytyä mistä syystä hyvänsä tai mitään syytä ilmoittamatta. On hyvä muistaa, että suostumalla ehdokkaaksi sitoutuu myös hoitamaan tehtävää, jos tulee valituksi. Jos on tietämättään tullut valituksi yhdistyksen luottamustehtävään, sitä ei tarvitse ottaa vastaan.

Kaikessa muussa noudatetaan yhdistyslain voimassa olevia määräyksiä.

Print Friendly, PDF & Email